Nykyhepreaa alkeiskurssin jälkeen.
Tämä videokurssi on suunniteltu jatkoksi Mesila 2 -kurssille ja Nykyheprean puhetaidon selviytymispakkaus -sarjalle. Se on siis alkeisjatkokurssi. Sanaston kartuttamisen ohella keskeisimpänä oppisisältönä on verbin preesens. Kurssi nivoutuu Verbit-sarjaan niin, että tähän kurssiin on lisätty verbit-sarjan videoita sopiviin kohtiin, ja muut videot rakentavat niiden pohjalta, lisäten sanastoa, ilmaisuja ja muita kielioppiasioita, keskittyen yleensä jonkin teeman ympärille.
Mesila 3 -kurssiin ei (ainakaan vielä) ole kirjaa.
1 MISSÄ ASUT? MITÄ TEET?
Opit vastamaan tavallisiin kysymyksiin, kun tutustut ihmisiin ja kerrot, mitä teet Israelissa. ”Mikä on nimesi?” ”Nimeni on…” ”Hänen nimensä on…” ”Missä asut?” ”Asun Suomessa.” ”Asumme Jaffa-kadulla.” ”Mitä teet Israelissa?” ”Oletko uusi maahanmuuttaja/turisti/opiskelija?” ”Olen täällä vapaaehtoistyössä.” ”Olemme lomalla.” ”Retkeilemme/matkustelemme Israelissa, kävelemme merenrannalla, retkeilemme vuorilla/autiomaassa” Jne.
Noin 50 minuuttia ja 25 sanaa. Tässä tutustutaan alustavasti usean verbin preesenstaivutukseen, joten tässä on paljon asiaa. Tarkoitus kuitenkin on, että opettelet ulkoa ne sanat ja muodot, jotka ovat itsellesi olennaisia. Videossa on verbejä sekä yksikössä että monikossa, vastaa sen mukaan, asutko/matkusteletko yksin vai muiden kanssa. Opettelemme verbintaivutusta systemaattisesti tulevissa videoissa, joten älä stressaa siitä vielä liikaa. Verbit ”opiskella” ja ”työskennellä” tulevat seuraavissa videoissa.
2 PREESENS, YKSIKKÖ (Verbit-sarjan osa 1)
Tutustumme preesensiin eli partisiippiin. Miten sitä käytetään, ja onko nykyheprealla ja Raamatunheprealla tässä eroa?
Opit taivuttamaan säännölliset qal-verbit ’omér ”sanoo”, kotév ”kirjoittaa” ja loméd ”oppii, opiskelee” preesensin yksikössä. Opit siis sanomaan ”sanon, sanot, sanoo, kirjoitan, kirjoitat, kirjoittaa, opiskelen, opiskelet, opiskelee”. Tosin heprean preesens ei taivu persoonissa, vaan näiden ilmaisemiseen tarvitaan vain kaksi muotoa: yksikön maskuliini ja feminiini. Yllättävän helppoa!
3 MILLOIN OPISKELET? MISSÄ TYÖSKENTELET?
Opit ajanmääreitä kuten ”tänään, tänä aamuna/iltana/yönä…” ja ”päivällä, aamulla, illalla, yöllä” ”nyt, huomenna, eilen” Harjoittelemme niitä yhdessä opiskella- ja työskennellä -verbien kanssa: ”Milloin opiskelet?” ”Opiskelen tänään.” ”Työskentelen tänä iltana.” ”Työskenteleekö hän nyt/huomenna?” ”Opiskelin eilen.” Harjoittelemme be-prepositiota määräisen artikkelin kanssa (ba-): ”kotona, maassa, (siinä) työssä, (siinä) toimistossa, (siinä) ruokakaupassa” jne. Opimme opiskeluun ja työhön liittyvää sanastoa: ”opettaja, oppilas, koulu, yliopisto, kielikoulu, kirjasto, sairaala, pankki, toimisto, tehdas”.
Noin 43 minuuttia, 24 sanaa.
4 PREESENS, MONIKKO (Verbit-sarjan osa 2)
Jatkamme preesensmuotojen harjoittelua keskittymällä monikoihin, eli opimme sanomaan ”sanomme, sanotte, sanovat, kirjoitamme, kirjoitatte, kirjoittavat, opiskelemme, opiskelette, opiskelevat”. Näihin tarvitaan vain kaksi muotoa: monikon maskuliini ja feminiini.
Harjoittelemme kaikkia preesensmuotoja yhdessä, ja lopuksi myös lauseissa. Opit sanomaan kaikissa persoonissa lauseet: ”Mitä sinä sanot?”, ”Kenelle kirjoitat?” ja ”Opiskelen hepreaa.”
5 OPISKELEMME HEPREAA JOKA PÄIVÄ
Opit lisää ajanilmaisuja, ”tällä viikolla, tässä kuussa, tänä vuonna”, ”joka päivä/viikko jne”, ”koko päivän/viikon jne” ”koko ajan”. Tutustumme kellonaikojen ilmaisemiseen: ”tunti, minuutti” ”Mitä kello on?” ”Kello on neljä.” ”Neljältä” Opit opiskeluun liittyvää sanastoa: ”oppitunti, tauko, kirja, kysymys, vastaus, oikein, väärin, tehtävä/harjoitus, kieli, sana, vaikea, helppo”. ”Oppitunti alkaa kuudelta.” ”Koska on tauko?” ”5 minuutin tauko” ”Minulla on kysymys.” ”Vastaus on oikein.” ”Heprea on helppo/vaikea kieli” ”Sanoisitko uudestaan” ym.
Opiskelemme, miten adjektiivia käytetään attribuuttina: ”vaikea tehtävä” verrattuna nominaalilauseeseen: ”Tehtävä on vaikea.”
Noin 39 minuuttia, 24 sanaa.
6 PREESENS, LISÄÄ VERBEJÄ
Opimme taivuttamaan lisää säännöllisiä qal-verbejä saman kaavan mukaan kuin edeltävien videoiden kolme verbiä. Nämä uudet verbit ovat choshév, ajatella, ochél, syödä, notén, antaa, holéch, mennä/kävellä ja joshév, istua. Harjoittelemme niiden taivutusta kaikissa persoonamodoissa osana lauseita: ”Mitä ajattelet/mitä mieltä olet?” ”Ajattelen ongelmaa.” ”Ajattelet, että se on oikein.” ”Milloin syöt aamiaisen?” ”Syön aamiaisen seitsemältä.” ”Kelle annat sen?” ”Annan sen lahjan lapsille.” ”Minne menet?” ”Menen kotiin.” ”Missä istut?” ”Istun tässä.” Näin harjoittelemme oikean muodon löytymistä lauseissa, ja samalla verbeihin liittyviä prepositiota ja muuta sanastoa.
7 KELLONAJAT
Opimme lisää kellonaikojen ilmaisemisesta: ”Mihin kellonaikaan?” ”puoli neljä, varttia yli seitsemän, varttia vaille kuusi, viisi minuuttia yli seitsemän” jne. ”Seitsemältä aamulla/illalla, kahdeltatoista keskipäivällä, yhdeltätoista aamupäivällä, neljältä iltapäivällä”. Opimme lisää aikailmaisuja: ”joskus, usein, harvoin, aina, taas, kerran viikossa, kaksi kertaa, kolme kertaa”. Aloitamme prepositiolla al, ”päällä, -lla/-llä” (pöydällä) ja sanalla she– ”joka, että”, jota käytetään esim. ajatella- ja sanoa-verbien kanssa: ”ajattelen jotakin, ajattelen/olen sitä mieltä, että…, sanon, että…”
Jos feminiiniset numerot eivät ole hyvässä muistissa, kannattaa ennen tätä videota kerrata Selviytymispakkauksen video 11.
Noin 42 minuuttia, 16 sanaa/ilmaisua.
8 PREESENS: KURKKUÄÄNTEET, OSA 1
Opiskelemme verbejä, joiden toisena tai kolmantena juurikirjaimena on kurkkuäänne, eli alef, ajin, chet, tai ääntyvä he. Kurkkuäänteet aiheuttavat pieniä vokaalimuutoksia normaaliin kaavaan. Tässä ensimmäisessä osassa opit verbit ohév, rakastaa, pitää jstk, sho’él, kysyä, jotka ovat sellaisia, joissa toinen juurikirjain on kurkkuäänne, sekä koré, lukea, huutaa, kutsua, joka on alef-loppuinen verbi. Harjoittelet taivuttamaan ne verbit lauseissa, kuten: ”Pidän jäätelöstä.” ”Rakastan sinua.” ”Miksi kysyt minulta?” ”Luen Raamattua.”
9 PREESENS: KURKKUÄÄNTEET, OSA 2
Jatkamme kurkuäänneverbien preesenstaivutusta opiskellen nyt verbejä, joissa viimeisenä juurikirjaimena on ajin tai chet, ja samaan ryhmään kuuluvat harvinaisemmat, ääntyvään he-kirjaimeen päättyvät verbit. Tässä opiskelemme verbit jodéa, tietää, osata, shoméa, kuulla, kuunnella ja lokéach, ottaa. Harjoittelet taivuttamaan ne verbit lauseissa: ”Osaatko hepreaa?” ”En tiedä.” ”Miksi kysyt minulta?” ”En kuule.” ”Ottaako hän ne rahat?”
Lopuksi harjoittelemme lauseita, joissa on kaksi verbiä eri taivutusryhmistä: ”Hän ei tiedä, koska hän ei opiskele.” ”Hän kirjoittaa ja lukee hepreaa hyvin.” Kohdasta 23:30 eteenpäin kerrataan vielä nopeasti kurkkuäänneverbien preesenstaivutus kokonaan, eli yhteenveto näistä kahdesta videosta.
10 LE+SUFFIKSIT: MINULLE, SINULLE, HÄNELLE…
Opiskelemme persoonasuffiksit le-preposition kanssa, eli ”minulle, sinulle, hänelle, meille, teille, heille”. Harjoittelemme niitä myös ilmaisussa ”minulla on”, ”sinulla on” jne, sekä omistusta ilmaisevan shel-sanan kanssa: ”minun, sinun, hänen” jne.
Harjoittelemme le-preposition muotoja antaa-verbin käskymuotojen kanssa: ”Anna minulle”, ”Antakaa meille” jne. Muodostamme myös muita lauseita näiden kanssa: ”Onko hänellä rahaa?” ”Missä on automme?” ”Missä on meidän luokkamme?” ”Missä on matkalaukkuni?” jne.
Noin 37 minuuttia, 10 suffiksia ja 3 uutta sanaa
11 PREESENS: HE-LOPPUISET VERBIT
Opiskelemme qal-verbien epäsäännöllisen ryhmän, he-loppuisten verbien, preesensin. Näissä verbeissä siis kolmas juurikirjain on he, joka ei kuitenkaan ole konsonantti vaan vokaali. Eli voitaisiin puhua myös vokaaliloppuisista verbeistä. Opiskelemme verbit rotsé, haluta, ro’é, nähdä, osé, tehdä, koné, ostaa ja shoté, juoda.
Harjoittelemme taivutusta lauseilla: ”Hän haluaa jäätelöä.” ”Mitä haluat tehdä?” ”Näetkö, mitä tuolla tapahtuu?” ”En näe mitään.” ”Mitä teet nyt?” ”Ostamme ruokaa viikonlopuksi.” ”Hän ei juo kahvia, hän juo teetä.”
12 OSTOKSILLA
Opiskelemme ja kertaamme ostosten tekemiseen liittyviä sanoja: tehdä ostoksia, kirjakauppa, vaatekauppa, maksaa (olla hintana), maksaa (lasku, ostokset), hinta, kallis, halpa, alekampanja, alennus, prosentti, ilmaiseksi, maksan käteisellä/luottokortilla, lasku, kuitti… Opiskelemme määriin ja kokoon liittyviä sanoja ja vertailua: liian suuri, liian pieni, pienempi, suurempi, parempi, lisää/enemmän, tarpeeksi. Opimme myös tarvita/täytyä-verbin.
Noin 48 minuuttia, 24 sanaa.
13 PREESENS: 2-KONSONANTTISET VERBIT
Opiskelemme qal-verbien epäsäännöllisen ryhmän, 2-konsonanttisten verbien, preesensin. Näissä verbeissä on vain kaksi juurikonsonanttia. Voidaan puhua myös verbeistä, joiden keskimmäinen juurikirjain on vav tai jod, jotka kuitenkin ovat yleensä vokaalin merkkeinä. Preesensissä näillä verbeillä on a-vokaali. Opiskelemme verbit kam, nousta, ba, tulla, gar, asua, ja sam, panna, asettaa.
Harjoittelemme taivutusta lauseilla: ”Mihin aikaan nouset aamulla?” ”Nousen aina puoli seitsemältä.” ”Tulen kotiin huomenna.” ”Tervetuloa!” ”Missä asutte?” ”Asumme Hanegev-kadulla numero kolmessa.” ”Panetko ruoan pöydälle?” ”Hän huomioi jokaisen.” Huomioida = asettaa sydän johonkin.